Vasemmistonaiset

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: tiedot loppuvat vuoteen 2011 (puhenaiset, Pro Feminismi)
Vasemmistonaiset
Vänsterkvinnorna
Perustettu 1990
Puheenjohtaja Veronika Honkasalo
Varapuheenjohtajat
  • Gashaw Bibani
  • Arja Tauria-Huttunen
Ideologia feminismi
Poliittinen kirjo vasemmisto
Osoite Lintulahdenkatu 10
00520 Helsinki
Jäsenyydet
Kotisivu https://www.vasemmistonaiset.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Vasemmistonaiset on Vasemmistoliiton naisjärjestö. Vasemmistonaiset on avoin myös naisille, jotka haluavat tehdä vasemmistofeminististä politiikkaa puolueeseen sitoutumatta.[1]

Vasemmistonaiset perustettiin lokakuussa 1990 Jyväskylässä Naisfoorumi 90 -tapahtuman yhteydessä. Perustavaan kokoukseen osallistui 491 naista. Vasemmistonaiset päätti tehdä Vasemmistoliiton naistyötä, mutta korosti myös itsenäisyyttään. Vasemmistonaiset ei ole rekisteröity yhdistys vaan verkosto. Tällä valinnalla perustajat halusivat korostaa Vasemmistonaisten avointa luonnetta.[2] Järjestäytymisen muodoista käytiin paljon keskustelua ennen kokousta. Osa vasemmistonaisista halusi muodostaa kiinteämmän organisaation.[3]

Pippuri on Vasemmistonaisten neljästi vuodessa ilmestyvä verkostolehti. Pippuri aloitti ilmestymisensä vuonna 1966 Suomen naisten demokraattisen liiton lehtenä. Vasemmistoliittoon kuulumattomat naiset voivat liittyä Vasemmistonaisiin tilaamalla lehden.

Vasemmistonaiset osallistuu Naisjärjestöt Yhteistyössä – Nytkis -yhdistyksen toimintaan.[4] Vasemmistonaisten Outi Ojala oli Nytkiksen puheenjohtaja vuonna 1991[5] ja Katja Syvärinen vuonna 2000.[6]

Vasemmistonaiset jakaa vuosittain Pro feminismi -palkinnon tasa-arvotyössä ansioituneelle vasemmistoliittolaiselle miehelle. Tunnustuksen ovat saaneet Kaarlo Julkunen, Claes Andersson (2006), Jorma Hentilä, Teivo Teivainen (2008), Kari Uotila (2009), Jiri Nieminen (2010) ja Juuso Aromaa (2011).[7][8][9][10]

Puhenaiset

Vasemmistonaisten hallituksella (Valtikka) on puheenjohtaja (puhenainen) ja kaksi varapuheenjohtajaa. Aiemmin kaikki kolme puhenaista olivat samanarvoisia. Valtikan sihteeri on Vasemmistoliiton naispoliittinen sihteeri[1].

  • Ulla-Leena Alppi 1990–
  • Outi Ojala 1990–1997
  • Mirja Ylitalo 1990–
  • Eini Pihlajamäki –1997
  • Suvi-Anne Siimes –1999
  • Inna Ilivitzky 1999–2007

[11][2][12][13]

Lähteet

  1. a b Toimintasopimus (Arkistoitu – Internet Archive) (Vasemmistonaiset 2007)
  2. a b Raija Kaikkonen: Vasemmistonaiset perustettiin (Helsingin Sanomat 22.10.1990)
  3. Vasemmistonaiset yhtyvät (Helsingin Sanomat 2.10.1990)
  4. NYTKISin jäsenjärjestöt (Nytkis 2010)
  5. Nytkiksen puheenjohtajaksi kokoomuksen Kaarina Dromberg (Helsingin Sanomat 13.2.1992)
  6. Vasemmistonaisten puheenjohtaja (Helsingin Sanomat 17.1.2000)
  7. Anna Paju: Pro feminismi -palkittu Kari Uotila: Sukupuolten tasa-arvossa kaikki voittavat (Kansan Uutiset 14.12.2009)
  8. Vuoden feministi – Claes Andersson (Helsingin Sanomat 30.12.2006)
  9. Vasemmistonaisten feminismipalkinto Teivo Teivaiselle (Helsingin Sanomat 16.12.2008)
  10. Jätkien ja lutkien puolustaja palkittiin
  11. Vasemmistonaiset 1997; Vasemmistonaiset 1998; Vasemmistonaiset 1999
  12. Vasemmistonaiset haluavat kuusituntisen työpäivän (Helsingin Sanomat 30.1.1995)
  13. Vasemmistonaiset vaativat maakaasua (Helsingin Sanomat 28.4.1997)

Aiheesta muualla

  • Vasemmistonaiset
  • Vanhat ohjelmat: 1998, 2002 (Pohtiva – poliittisten ohjelmien tietovaranto)
Tämä järjestöön, yhdistykseen tai ei-kaupalliseen organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • n
  • k
  • m
Puoluejohto
Puheenjohtajat
Puoluesihteerit
Eduskuntaryhmän puheenjohtajat
Presidenttiehdokkaat
Organisaatio
Piirijärjestöt
Lähiyhteisöt
Säätiöt
Puolue
Lähiyhteisöt
Vasemmistotaustaiset
  • Maaseutuväen kunto- ja virkistyslomasäätiö
  • Ossi Ahokkaan säätiö
  • Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiö
  • Tieteellisen Sosialismin Säätiö
  • Työväen järjestö- ja kulttuurisäätiö
Media
Historia