Vaalikauden 2015–2019 eduskunta

Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna
Laki ja julistukset
  • Itsenäisyysjulistus (1917)
  • Hallitusmuoto (1919)
  • Ministerivastuulaki (1922)
  • Valtakunnanoikeudesta annettu laki (1922)
  • Valtiopäiväjärjestys (1928)
  • Perustuslaki (2000)

Muut sopimukset

  • FINEFTA-sopimus (1961)
  • Vapaakauppasopimus (1973)
  • Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus (1994)
Toimeenpanovalta
Tasavallan presidentti
  • Alexander Stubb
  • Tasavallan presidentin kanslia

Valtioneuvosto

Keskushallinto

  • Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset

Aluehallinto

Paikallishallinto

Tuomiovalta
Yleinen tuomioistuin

Hallintotuomioistuin

Erityistuomioistuin

Syyttäjälaitos

Talousarvion ulkopuoliset rahastot

Muut julkisoikeudelliset rahastot

Julkisoikeudelliset laitokset

Julkisoikeudelliset säätiöt

  • Kansallisgalleria
  • Julkisoikeudelliset säätiöyliopistot
Politiikka
  • YK (1955)
  • OECD (1969)
  • Etyj (1975)
  • Suomen Euroopan neuvoston jäsenyys (1989)
  • Nato (2023)
  • n
  • k
  • m
 Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelissa ei juurikaan kerrota varsinaisesta eduskunnan työstä vaalikaudella, vaan se keskittyy lähinnä vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin

Vaalikauden 2015–2019 eduskunta valittiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Hallitustunnustelut

19. huhtikuuta 2015 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen suurimman puolueen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä aloitti epäviralliset hallitustunnustelut vaaleja seuraavalla viikolla.[1] 28. huhtikuuta eduskuntaryhmät nimesivät Sipilän virallisesti hallitustunnustelijaksi.[2] 7. toukokuuta Sipilä ilmoitti, että hallitusneuvottelut aloitetaan Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kanssa. Yhteensä puolueilla on 124 kansanedustajaa 200:sta.

Hallitusneuvottelut

Hallitusneuvottelut aloitettiin 8. toukokuuta valtioneuvoston tiloissa Smolnassa. Tavoitteena oli muodostaa hallitus toukokuun aikana.[3]

Perjantaina 8. toukokuuta hallitusohjelman taloudelliseksi perusteeksi sovittiin valtiovarainministeriön virkamiesten ennuste.[4] Sen mukaan Suomen odotettavissa oleva lähivuosien talouskasvu on noin 1 prosentin luokkaa. Velkasuhteen kasvun lopettamiseksi julkista talouden meno–tulo-tasapainoa tulee parantaa 6 miljardia euroa vuoteen 2019 mennessä.[5] Leikkauksista 4 miljardia tulisi valtiontalouteen ja 2 kuntatalouteen. Valtiontalouden leikkaukset tulee tehdä lähinnä menoja leikkaamalla, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi lisätä. Kuntataloudessa osa leikkauksista voidaan hoitaa vähentämällä kuntien velvoitteita. Tavoitteena myös kuntien osalta on, että kunnallisverotusta ei tarvitsisi nostaa. Neuvotteluissa sovittiin, että kokonaisveroastetta ei nosteta.[6] Viikonloppuna puolueet toimivat lähinnä keskenään muiden muassa valiten edustajiaan työryhmiin.[4]

Maanantaina 11.5. neuvottelut jatkuivat maahanmuutto-, EU- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka-työryhmissä.[7] Lisäksi yhteiskunnan kokonaiskuvaa ja visiota käsitteli strategiatyöryhmä, jonka perusteella muotoiltiin visio.

Tiistaina 12.5. samat 4 työryhmää jatkoivat neuvotteluja.[8]

Keskiviikkona 13.5. julkistettiin neuvoteltu visio Suomelle vuodelle 2025 ja sen pohjalta viisi strategista tavoitetta vuosille 2015–2025.[9] Näiden pohjalta neuvoteltiin vuosille 2015–2019 hallituskauden strategiset painopisteet ja myöhemmin näihin kuhunkin liittyvät kärkihankkeet.[10] Strategiset painopisteet ja työryhmät ovat hyvinvointi, työ ja työllisyys, koulutus ja osaaminen, biotalous, toimintatavat, johtaminen, digitalisaatio, normien purku ja kokeilut. Näiden lisäksi työryhmät ovat aiheista kestävä julkinen talous ja sen alatyöryhmä: verotus, sisäinen turvallisuus sekä rakenneuudistukset (sote, valtion- ja aluehallinto, kuntien tehtävät).[11] Maahanmuutto-,[12] EU-[13] sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka-työryhmien[14] tulokset julkistettiin.

Sipilän hallitus

Pääartikkeli: Sipilän hallitus

Eduskuntavaalikauden hallitukseksi valittiin eduskunnan äänestyksessä Juha Sipilän enemmistöhallitus, johon kuului keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Perussuomalaisten hajotessa sininen tulevaisuus jatkoi hallituksessa joka pysyi yhä enemmistöhallituksena, mutta kapeamman enemmistön turvin.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Sipilä aloittaa epäviralliset hallitustunnustelut MTV Uutiset. 21.4.2015. MTV. Arkistoitu 21.4.2015. Viitattu 2.6.2015.
  2. ↑ Eduskuntaryhmät nimesivät Juha Sipilän hallitustunnustelijaksi 28.4.2015. Eduskunta. Viitattu 2.6.2015.
  3. ↑ Hallitusneuvotteluihin lähtevät keskustan kanssa perussuomalaiset ja kokoomus (video) YLE Areena. 7.5.2015. Yleisradio. Viitattu 2.6.2015.
  4. ↑ a b Kiviranta, Varpu: Hallitusneuvottelijat yksimielisiä: Valtiovarainministeriön ennuste hallitusohjelman pohjana YLE Uutiset. 8.5.2015. Yleisradio. Viitattu 2.6.2015.
  5. ↑ VM:n virkamiesraportti talouspolitiikan lähtökohdista 19.3.2015. Valtiovarainministeriö. Viitattu 2.6.2015.
  6. ↑ Mannermaa, Jaakko: Soini ja Stubb: Keinovalikoima selvillä, ensi viikolla tuumasta toimeen YLE Uutiset. 8.5.2015. Yleisradio. Viitattu 2.6.2015.
  7. ↑ Toivonen, Terhi: Smolnassa päästään tositoimiin, pöydällä vaikeimmat asiat – seuraa hetki hetkeltä YLE Uutiset. 11.5.2015. Yleisradio. Viitattu 2.6.2015.
  8. ↑ Hallitusneuvottelut 12.5.2015 (video) 12.5.2015. Valtioneuvosto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 2.6.2015.
  9. ↑ Strategiatyön välitulokset (PDF) 13.5.2015. Valtioneuvosto. Viitattu 2.6.2015.
  10. ↑ Hallitusneuvottelut 13.5.2015 (video) 13.5.2015. Valtioneuvosto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 2.6.2015.
  11. ↑ Hallitusneuvotteluiden työryhmät 13.5.2015– (PDF) 13.5.2015. Valtioneuvosto. Viitattu 2.6.2015.
  12. ↑ Maahanmuuttopolitiikka (PDF) 13.5.2015. Valtioneuvosto. Viitattu 2.6.2015.
  13. ↑ EU‐linjaus (PDF) 13.5.2015. Valtioneuvosto. Viitattu 2.6.2015.
  14. ↑ Ulko‐ ja turvallisuuspolitiikka (PDF) 13.5.2015. Valtioneuvosto. Viitattu 2.6.2015.