Turku–Toijala-rata

Turku–Toijala
Perustiedot
Reitti	Turku–Toijala
Avattu	22. kesäkuuta 1876
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus	131 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	kyllä
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	140 km/h
• tavaraliikenteessä	120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Turku–Toijala[1]
Ohjauskeskus	Tampere
Suojastus	kyllä
Kulunvalvonta	JKV
Turku–Toijala Km   Lyh. Liikennepaikat  Tampereelle  Valkeakoskelle  Toijalan satamaan 130,4 Tl Toijala (Veturimuseo)  Riihimäelle 130,2 Lahdensuu 125,6 Sot Sotkia 117,8 Kyl Kylmäkoski 115,1 Tolva Seututien 284 alitus 112,1 Ur Urjala 107,5 Hns Hanhisuo 103,2 Rat Raitoo 100,7 Kölli Mk Matku 94,7 Siro 93,1 Savikko Valtatie 2:n alitus  Jokioisiin (Museor.) 89,~ Hpm Humppila-Museorautatie 88,9 Hp Humppila 84,9 Rautavuori 78,4 Yä Ypäjä 75,1 Sipilä 73,8 Kaukoniitty Seututien 213 alitus 68,8 Lm Loimaa 63,2 Piltola 58,1 Me Mellilä 55,0 Hvt Huovintie 50,4 Kla Kumila 48,6 Savimäki 44,8 Kö Kyrö 39,9 Hevossaari 36,9 Takalisto Seututien 224 ylitys 33,2 Au Aura 30,4 Kar Karviainen 27,9 Käy Käyrä 23,9 Maaniittu 21,0 Leo Lieto 17,1 Rauhakylä 15,6 Mri Maaria 12,8 Paj Paju 10,7 Srm Saramäki Kantatie 40:n alitus 6,9 Räm Räntämäki Seututien 222 tasoristeys 5,2 Alf Alfa  Helsinkiin Valtatie 9:n alitus 2,8 Tku Turku päärautatieasema Valtatie 8:n alitus 0,0 Tus Turku satama  Uuteenkaupunkiin Merkkien selitykset
Infobox OK

Turku–Toijala-rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rautatie, joka kulkee Turusta Akaan Toijalaan. Radan pituus on 131 kilometriä, ja se valmistui vuonna 1876. Sähköistys radalle saatiin muiden uudistusten yhteydessä vuonna 2000. Perusparannuksen myötä rataosuuden puiset ratapölkyt korvattiin betonisilla.

Radalla on runsaasti henkilö- ja tavarajunaliikennettä. Turun ja Toijalan välillä kaukojunat pysähtyvät Loimaan ja Humppilan asemilla.

Historia

Rataa anottiin ensimmäisen kerran vuoden 1863 valtiopäivillä samaan aikaan, kun ehdotettiin Helsinki–Hämeenlinna-radan (1862) jatkamista pohjoiseen Tampereelle. Anomuksessa todettiin, että Turkua eli ”Suomen vanhinta sivistyskaupunkia” uhkasi riutuminen, joka vaikuttaisi koko maan talouteen. Periaatepäätös rakentamisesta tehtiin lopulta vuonna 1872, ja vuonna 1874 keisari Aleksanteri II antoi käskyn rakentaa sekä Turun rata että Hämeenlinnan radan jatke Tampereelle. Molemmat radat avattiin säännölliselle liikenteelle 22. kesäkuuta 1876. Turun ja Tampereen välinen matka-aika oli tuolloin 8 tuntia 15 minuuttia.^[2]

Yhteys Forssaan

Jokioisten rautatien valmistuttua vuonna 1898 rataosuudella sijaitsevalta Humppilan rautatieasemalta oli aikanaan kapearaiteinen rautatieyhteys Forssaan. Rautatie välitti henkilöliikennettä vuoteen 1954 ja tavaraliikennettä vuoteen 1974 asti, jonka jälkeen Humppilan asemalta lähtevä radan osuus purettiin. Rata rakennettiin myöhemmin uudelleen Jokioisten Museorautatien toimintaa varten ja hieman alkuperäistä liikennepaikkaa idemmäksi jäänyt Humppilan kapearaiteinen pääteasema sai viralliseksi nimekseen Humppila-Museorautatie.

Parannustyöt

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Turun ja Loimaan välinen osuus perusparannettiin vuosina 2006–2008, koska se oli osittain huonossa kunnossa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen rataosalta poistettiin turvallisuussyistä useita tasoristeyksiä. Hieman ennen risteysten sulkemista niistä vaarallisimpiin asennettiin liikennemerkkejä, joissa radan ylittäminen kiellettiin linja-autolla tai perävaunun kanssa. Tasoristeysten karsiminen katkaisi monia vanhoja paikallisteitä, ja radan tuntumaan täytyikin rakentaa runsaasti uusia teitä.

Tavarajunien aiheuttamasta liikennetärinästä on muun muassa Loimaan seudulla tehty useita valituksia. Tärinän vaimentamiseksi rataosan junapituuksia ja -painoja on laskettu jopa puoleen entisestä, tämä taas johtaa siihen, että rataosalla on ajettava useampia lyhyitä tavarajunia muutamien pitkien tavarajunien sijasta. Ratahallintokeskus on tutkinut keinoja tärinähaittojen vaimentamiseksi.

Kuvia

• 
  Aurajoen ratasilta
• 
  Liedon rautatieasema
• 
  Räntämäen rautatieasema
• 
  Urjalan rautatieasema
• 
  Tasoristeys Turun Raunistulassa

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku–Toijala-rata Wikimedia Commonsissa

• Ratahallintokeskus (Arkistoitu – Internet Archive)