Pasi Jääskeläinen

Tämä artikkeli kertoo laulajasta. Kirjailijasta katso Pasi Ilmari Jääskeläinen.

Pasi (Basilius) Jääskeläinen^[1] (30. toukokuuta 1869 Haapavesi – 23. tammikuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen laulaja, näyttelijä ja kanteleensoittaja. Jääskeläinen oli Suomen ensimmäisiä kuplettilaulajia. Hän oli mukana ensimmäisessä Helsingissä järjestetyssä levytystilaisuudessa 1904 ja levytti vuosien 1904–1911 aikana kymmeniä levyjä.^[2]

Jääskeläinen opiskeli Oulun suomalaisessa yksityislukiossa vuosina 1879–1882. Lukkari- ja urkuritutkinnon hän suoritti Oulun lukkarikoulussa vuonna 1887.

Jääskeläinen esitti lähinnä suomalaisia kansanlauluja, mutta myös Oskar Merikannon kappaleita sekä Hj. Nortamon sanoittamia Rauman murteelle tehtyjä lauluja. Jääskeläinen esiintyi myös amerikansuomalaisille Yhdysvalloissa vuonna 1902.^[3]

Jääskeläinen toimi myös näyttelijänä ja perusti Suomalainen Operetti -nimisen teatteriseurueen. Haapavedelle hän perusti kantelepajan, joka toimi pari vuotta, kunnes se lopetettiin kannattamattomana vuonna 1904^[4]. Vuosina 1912–1915 hän julkaisi myös neljä sävyltään kepeää huvi- tai laulunäytelmää.^[5]

Jääskeläisen levytyksiä

Levyillään Jääskeläinen esiintyi pianon säestyksellä, ellei toisin mainita. Levyt ilmestyivät pääosin Gramophone-merkillä, loppupään levyt myös His Master’s Voice -merkillä. Ajankohta ilmaisee äänityssession ajankohdan. Tiedot perustuvat Suomen Äänitearkiston tietokantaan.

Marraskuu 1904, Helsinki

Satu ("Kettu ja jänis")/Humalaisen kotiintulo
Vielä niitä honkia... ("Tukkijoella", Oskar Merikanto, Teuvo Pakkala) Raita-tietokanta
Tammerkosken sillalla (trad., kanteleen säestyksellä) Raita-tietokanta
Merimieslaulu (virolainen sävelmä, kanteleen säestyksellä) Raita-tietokanta
Kekrinä (trad.)
Lypsäjän laulu (trad.) Raita-tietokanta
Joen takana (trad.) Raita-tietokanta
Kun minä laulaan lähden (trad.)
Suomalainen runosävelmä (trad.) Raita-tietokanta
Tääll' yksinäni laulelen (trad.) Raita-tietokanta

Syyskuu 1905, Helsinki

Remma ja remma (trad.) Raita-tietokanta
Lukkari ja kukko (trad.)
Varpusen olut (trad.) Raita-tietokanta
Kultani (trad.) Raita-tietokanta
Oman kullan silmät (trad.) Raita-tietokanta
Ja sun hoppati rallallei (trad.)
Heikki se lähti Heinolasta naimaan (trad., sov. E.Sivori) Raita-tietokanta
Murrejuttu (kertomus)
Häälaulu/Paljo olen maata kulkenut (kanteleen säestyksellä) Raita-tietokanta
Olin minä nuori poika (trad.)
Varpusen olut/Ompa mulla (trad.) Raita-tietokanta

1906, Helsinki

Minä olen Matti maailmassa (trad.) Raita-tietokanta
Minä lähden Ameriikkaan (trad.) Raita-tietokanta
Kun tätä Suomenmaata... (trad.)
Enkä minä ryyppää (trad.) Raita-tietokanta
Stiipeli staapeli stom pom pom (Oskar Merikanto, kappale voi olla myös kansanlaulusovitus) Raita-tietokanta
Meripoikatte veis (Hj.Nortamo) Raita-tietokanta
Kun minä laulaan lähden (trad.)
Hei henttuni (trad.) - tai syyskuussa 1905^[6] Raita-tietokanta
Rannalla itkijä (trad.) - tai syyskuussa 1905^[6]
Taivas on sininen ja valkoinen (trad.)

1908, Helsinki

Tämän kylän tytöt (trad.)
Tule ystäväni rantahan (trad.)
Hei illalla (trad.)
Nuku nurmen alla (Raitala)
Ompa mulla kaunis kulta (trad.)

Elokuu 1909, Kööpenhamina

Kahden vaiheilla (Emil Kauppi)
Tammerkosken sillalla (trad.) Raita-tietokanta
Varpunen (A.Poppius) Raita-tietokanta
Humalaisen kotiintulo/Satu - tai 1908 Helsingissä^[6]
Piirilaulu (trad.)
Merimieslaulu (trad.)
Paimenpojan laulu (trad.)
Renk' Willen naiminen
Tuulen henki/Viheriän pellon poikki - tai 1908 Helsingissä^[6]
Suomalainen runosävelmä (trad.) - tai 11/1904 Helsingissä^[6]
Kahden vaiheilla (Emil Kauppi) - tai 11/1904 Helsingissä^[6]
tuntematon (Gramophone 2-282301)

Syyskuu 1910, Helsinki

Rauma prankori marss' (Hj.Nortamo) Raita-tietokanta
Kyllä minä tiedän
Paree oliki' (Emil Kauppi) Raita-tietokanta
Tukkipoikia tulossa (Emil Kauppi)
Poika ja tyttö (trad.)
Kasarmilaulu (trad.)
Laivakokin rallatus (trad.)

15. syyskuuta 1911, Helsinki

Priki Efrosiina - 1 (Axel Törnudd, san. Hj.Nortamo) Raita-tietokanta
Priki Efrosiina - 2 (Axel Törnudd, san. Hj.Nortamo) Raita-tietokanta
Jenny
Aittalaulu (Emil Kauppi)
Voi niitä aikoja... (Emil Kauppi, sov. Erkki Melartin)
Vanha juomalaulu (trad.)
Kotimaani, mukaelma (trad.)
Heilani kammari (Emil Kauppi, san. I.Calamnius)

Raita-tietokanta vie Raita-tietokantaan, jossa kappaleesta on mp3-tiedosto.

^[7]

Lähteet

↑ Musiikin salanimiä ja nimimerkkejä (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Ylen Kansallinen äänigalleria (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Jääskeläinen Pomuksen tietokannassa
↑ http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/jaaskelainen_pasi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=j%E4%E4skel%E4inen&formid=kirre&rppg=50&sort=auth&typ0=86&sesid=1164116306&/^{[vanhentunut linkki]}
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f http://aanitearkisto.fi/firs/grazo3.htm^{[vanhentunut linkki]}
↑ Suomalaisten äänilevyjen luettelo/Catalogue of Finnish Records 1901-1945 Suomen Äänitearkisto ry, Finnish Institute of Recorded Sound. Arkistoitu 9.5.2009. Viitattu 8.6.2008.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:

Pasi Jääskeläinen

Kappale Tammerkosken sillalla Pasi Jääskeläisen esittämänä Ylen Elävässä arkistossa Levytys on vuodelta 1904.
Kirjasampo.fi: Pasi Jääskeläinen
Kanteleen soiton alkeita digitoituna kirjastot.fi:ssä
Pasi Jääskeläisen esittämiä kappaleita Raita-tietokannassa^{[vanhentunut linkki]} (mp3)
Pasi Jääskeläinen 50-vuotias, Suomen Kuvalehti 31.05.1919, nro 22, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot