LauncherOne
| LauncherOne | |
|---|---|
| Tehtävä | Rahdin kuljetus LEO:lle |
| Valmistaja | The Spaceship Company[1] |
| Alkuperäismaa | Yhdysvallat |
| Mitat | |
| Vaiheita | 2 |
| Kapasiteetti | |
| Hyötykuorma | 300 kg (LEO, 500 km)[1] |
| Laukaisuhistoria | |
| Status | aktiivinen |
| Laukaisupaikat | mm. Mojaven lento- ja avaruusasema (2. lennon lähtökenttä) |
| Laukaisut | 2 (tilanne 1/2021) |
| Onnistuneita | 1 |
| Epäonnistuneita | 1 |
| Ensimmäinen lento | 25.5.2020 |
| Viimeinen lento | 17.1.2021 |
| | |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| Infobox OK | |
LauncherOne on Virgin Galacticin esittelemä kaksivaiheinen kantoraketti. Se on suunniteltu halvemmaksi tavaksi lähettää pieniä alle 225 kilogramman satelliitteja matalalle maan kiertoradalle.[1] 2012 Virgin Galactic arvio yhden laukaisun hinnaksi tulevan alle 10 miljoonaa dollaria. Kaksivaiheisen raketin lennot alkaisivat emäkoneen kyydistä, ja alkuvaiheessa emäkoneeksi suunniteltiin WhiteKnightTwo-lentokonetta kuten miehitetylle SpaceShipTwo-avaruuslentokoneellekin. Raketti irrotettaisiin emokoneesta noin 15 000 metrin (50 000 jalan) korkeudessa, ja noin neljän sekunnin vapaapudotuksen jälkeen se käynnistäisi ensimmäisen vaiheensa ja aloittaisi nousun kiertoradalle.[2] Emokoneeksi vaihdettiin sittemmin Boeing 747. LauncerOne-hankkeet eriytettiin vuonna 2017 emoyhtiöstä erilliseen Virgin Orbit -yhtiöön.[3]
Tammikuussa 2014 Virgin Galactic ilmoitti, että se on onnistuneesti suorittanut LauncherOnen molempien vaiheiden moottorien koekäytön. Ensimmäisen vaiheen moottoria (tuolloin nimellä NewtonTwo) on yhtiön mukaan kokeiltu vain lyhyillä paloajoilla, mutta moottoria oli tarkoitus koekäyttää tulevina kuukausina enemmän ja pidemmillä paloajoilla. Toisen vaiheen moottori (tuolloin NewtonOne) selvisi täydestä viiden minuutin koeajosta, joka vastaa sen normaalia toiminta-aikaa tehtävässä.[4] Raketin ensimmäiset laukaisut on ajateltu tehtävän aikaisintaan 2016.[5]
Tammikuun 17. päivänä 2021 raportoitiin, että Virgin Galacticin hankkima ja nimen Cosmic Girl saanut Boeing 747-lentokone oli noussut Kalifornan Mojaven lento- ja avaruusasemalta kyydissään LauncherOne. Tuntia myöhemmin tämä kantoraketti irroitettiin. Raketti käytti ensimmäisen vaiheen päämoottoriaan (NewtonThree) kolme minuuttia, jonka jälkeen vaihe irroitettiin. Tätä seurasi toisen vaiheen päämoottorin (NewtonFour) poltto lähes kuuden minuutin ajan. 46 minuutin matkateon jälkeen kakkosvaiheen moottori käynnistettiin uudelleen viideksi sekunniksi, jonka jälkeen NASAn tilaaman testilennon hyötykuorma (kymmenen yliopistojen ja yksi NASAn cubesat-pienoissatelliittia) päästettiin avaruuteen noin 500 kilometrin korkeudella.[3]
Katso myös
- WhiteKnightTwo
- SpaceShipTwo
- SpaceShipOne
Lähteet
- ↑ a b c LauncherOne - Performance and Specification Virgin Galactic. Arkistoitu 22.1.2014. Viitattu 24.1.2014. (englanniksi)
- ↑ LauncherOne - Concept of Operations Virgin Galactic. Arkistoitu 17.1.2014. Viitattu 24.1.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Jeff Foust: Virgin Orbit reaches orbit on second LauncherOne mission 17.1.2021. space.com. Viitattu 24.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Virgin Galactic announces successful Test Firings of new Liquid Rocket Engines for LauncherOne 23.1.2014. Mojave, California: Virgin Galactic. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 24.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Virgin Galactic Reveals Privately Funded Satellite Launcher... 10.07.2012. Virgin Galactic. Arkistoitu 16.7.2012. Viitattu 24.1.2014. (englanniksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:LauncherOne
Alkuperäinen artikkeli: en:LauncherOne
