J. W. Miesmaa
Johan Wilhelm Miesmaa (sukunimi aik. Messman; 22. kesäkuuta 1859 Oulu – 23. lokakuuta 1917 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjallisuuden suomentaja.[1][2]
Miesmaan vanhemmat olivat oululainen kauppias ja laivanvarustaja Karl Henrik Messman (1805–1882) ja Anna Maria Bonteck (k. 1864).[3] Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta lyseosta 1880 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1884 ja filosofian maisteriksi 1886. Miesmaa oli Uusi Suometar-lehdessä aluksi toimittajana ja sitten toimitussihteerinä 1881–1911.[1]
Miesmaa oli naimisissa vuodesta 1888 Ellen Sigrid Törnuddin kanssa.[1]
Teoksia
- Ida Aalbergin muisto. Karisto 1915
- Vuosien varrelta. WSOY 1916
Suomennoksia
- Fitzgerald Molloy : Venäjän hovista : kertoelmia 1700-luvulta. Trjö Weilin, Helsinki 1909
- Maurice Leblanc : Varjon merkki : Arsène Lupin'in muistelmia. Kirja, Helsinki 1915
- Léon de Tinseau : Ylimys työ-orjana : romaani. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1920
Lähteet
- J. W. Miesmaa SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
|
