Gerrymanderointi
Osa artikkelisarjaa | |||
Vaalit | |||
---|---|---|---|
Vaalitapa
| |||
Vaalien tyypit
| |||
Käsitteet
| |||
Lisää aiheesta | |||
|
Gerrymanderointi (engl. gerrymandering) tarkoittaa vaalipiirien rajojen tai vaalipiirijaon muokkausta tavalla, jonka on tarkoitus maksimoida vallassa olevan puolueen kannatus. Sillä voidaan tarkoittaa myös epärehellistä temppua.[1]
Yleensä menettelyn logiikkana on rajata vaalipiirit siten, että suosittavan puolueen äänestäjiksi oletettuja väestöryhmiä kasataan riittävä määrä samaan vaalipiirin toisistaan etäällä olevilta alueilta ja kilpailevien puolueiden potentiaaliset kannattajat hajotetaan usean vaalipiirin alueelle siten, että he eivät missään ole enemmistönä.lähde?
Käsitteen synty
Käsite syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1811, kun Massachusettsin osavaltion kuvernööri Elbridge Gerry allekirjoitti lain demokraattien kannatuksen lisäämiseksi. Lailla luodun uuden vaalipiirin sanottiin muistuttaneen kartalla salamanteria (engl. salamander), mikä provosoi bostonilaisen sanomalehden toimittajan kutsumaan sitä nimellä gerrymander.[1]
Kritiikki
Vaalipiirisuunnittelua pidetään kyseenalaisena, varsinkin jos se johtaa maantieteellisesti tai demografisesti epäluonnollisten vaalipiirien ja äänestysalueiden luomiseen.
Onnistunut vaalipiirisuunnittelu todennäköisesti johtaa kansalaisten äänestysinnon alenemiseen, sillä se vähentää todennäköisyyttä, että oppositiossa olevat ryhmät menestyisivät vaaleissa.
Yhteys eri vaalitapoihin
Gerrymanderointia esiintyy todennäköisimmin enemmistövaalitapaa käyttävissä maissa, joissa vaalipiirien rajoja on säännöllisesti korjailtava, jotta niiden suhteellinen asukasluku pysyisi samana. Ilmiötä esiintyy varsinkin, jos vallassa oleva puolue pääsee suvereenisti päättämään muutoksista. Joissain enemmistövaalitapaa käyttävissä maissa on vaalipiirisuunnittelun estämiseksi annettu vaalipiirien rajoista päättäminen puolueista riippumattomille elimille.
Suhteellista vaalitapaa käyttävissä maissa ilmiö on melko tuntematon, sillä varsinkin suuremmissa usean edustajan vaalipiireissä sillä saavutettava hyöty olisi vähäinen.
Lähteet
- ↑ a b Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 120. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
Alkuperäinen artikkeli: en:Gerrymandering