Fredrik Hertzberg
Tämä artikkeli käsittelee lukion rehtorina toiminutta rovastia. Kirjallisuustieteilijä Fredrik Hertzbergistä on eri artikkeli.
Fredrik Hertzberg (1. lokakuuta 1808 Pori – 9. marraskuuta 1865 Loimaa) oli suomalainen rovasti, filosofian tohtori ja lukion rehtori.
Hertzbergin vanhemmat olivat porilainen pellavankutoja Johan Hertzberg ja Maria Fager. Hän kävi Porin triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1827. Hertzberg valmistui filosofian kandidaatiksi 1834, maisteriksi 1836, lisensiaatiksi 1838 ja tohtoriksi 1840. Hänet vihittiin papiksi 1844.
Hertzberg toimi Helsingin yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina 1836–1839 ja yliopiston kreikkalaisen kirjallisuuden dosenttina 1837–1843. Hän oli Satakuntalaisen osakunnan kuraattori 1838–1843. Sen jälkeen Hertzberg oli Turun lukiossa kreikan kirjallisuuden lehtorina 1843–1858 ja rehtorina 1850–1858. Vuodesta 1858 hän oli Loimaan kirkkoherrana. Hertzberg sai rovastin arvon 1856 ja lääninrovasti hänestä tuli 1862. Hän oli pappissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä 1863–1864.
Fredrik Hertzberg oli naimisissa vuodesta 1837 lähtien Johanna Matilda Hummelinin kanssa. Heillä oli yhdeksän lasta, joista kaksi kuoli pieninä. Lapsista tunnetuin oli kirjailija Rafael Hertzberg.
Teoksia
- Dissertatio philologica de hypotheticis apud Homerum locutionibus, väitöskirja. 1837
- Dissertatio academica de ethicis in Pindaro monitionibus, väitöskirja. 1840
Lähteet
- Fredrik Hertzberg SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa H-O
- Kotivuori, Yrjö: Fredrik Hertzberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 29.1.2010.
| ||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
