Démasquée : Alkuperäinen tilaaja, Lähteet, Aiheesta muualla Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Démasquée

Démasquée

Nimi	Démasquée
Tekijä	Akseli Gallen-Kallela
Valmistumisvuosi	1888
Taiteenlaji	maalaus
Korkeus	65,5 cm
Leveys	54,5 cm
Sijainti	Ateneum
Paikkakunta	Helsinki
Infobox OK

Realismit

Jacob Riis, Mulberry Streetillä nukkuvia lapsia, 1890.

Realismi taiteessa | Realismi kirjallisuudessa

Fantastinen realismi
Fotorealismi
Inhorealismi
Kapitalistinen realismi
Maaginen realismi
Naturalismi (taide)
Neorealismi
Sosialistinen realismi
Surrealismi
Uusi realismi
Yhteiskunnallinen realismi

Realismia

Akka ja kissa
Démasquée
Femme nue couchée
Kivenhakkaajat
Le Sommeil
Maailman alkuperä
Poika ja varis
Pyykkiranta
Raatajat rahanalaiset
Tanssiaiskengät
Toipilas
Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633
Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille

Démasquée (suom. paljastettu) on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama, realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1888. Gallen-Kallela maalasi teoksen Pariisissa ja se esittää alastonta pariisilaismallia istumassa taiteilijan suomalaisella ns. Keuruun ryijyllä. Démasquée kuuluu nykyään Ateneumin kokoelmiin.

Maalaus on Gallen-Kallelan töistä erityisen vahvasti eroottista tunnelmaa sisältävä työ. Siinä on monia tuon aikaisen boheemielämän piirteitä: täysin alaston nainen katsoo suoraan taiteilijaan mitään peittelemättä, kädessään naamio. Hänellä on kitara vieressään, pääkallo pöydällään ja nurkassa on rintakuva. Suomalainen ryijy tuo väriä tähän miljööseen. Lattialla olevassa lasisessa kukkavaasissa olevat valkoiset liljat puolestaan tuovat huoneeseen puhtauden ja luonnon tuulahduksen.

Maalauksen on tulkittu esittävän hetkeä, jolloin sovinnaisuuden naamiot on heitetty pois ja pelkkä alaston eksistenssi paljastuu. Siihen on nähty sisältyvän myös boheemielämään sisältyvää traagisuutta, ankeutta, pidättelemättömyyttä ja jopa kuoleman mahdollisuus.

Alkuperäinen tilaaja

Démasquéen tilasi suomalainen keräilijä Herman Antell, joka halusi liittää maalauksen sukupuolisesti uskallettujen kuvien kokoelmiinsa. Hän ei kuitenkaan halunnut teosta itselleen sen nähtyään. On tulkittu, että maalaus oli kenties liian julkea ja liian miehistä kaikkivoipaisuutta uhkaava.^[1]