Boeing Bird of Prey

Boeing Bird of Pray
Bird of Prey Yhdysvaltain ilmavoimamuseossa heinäkuussa 2018.
Bird of Prey Yhdysvaltain ilmavoimamuseossa heinäkuussa 2018.
Tyyppi häiveteknologian koekone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja McDonnell Douglas
Boeing
Ensilento 11. syyskuuta 1996
Poistettu käytöstä huhtikuu 1999
Tila ainoa kone museossa
Valmistusmäärä 1
Kehityskustannukset 67 milj. USD
Muunnelmat Boeing X-45
Infobox OK

Boeing Bird of Prey oli yhdysvaltalainen koelentokone, jota hyödynnettiin häiveteknologian ja uusien valmistusmenetelmien testaamiseen. Koneen suunnittelu käynnistyi vuonna 1992 McDonnell Douglasin Phantom Worksissä, joka teki merkittävän osan yhtiön salaisiin sotilasprojekteihin liittyvästä kehitystyöstä. Bird of Prey ensilento tehtiin 11. syyskuuta 1996. Boeing osti McDonnell Douglasin vuonna 1997, ja salaisen koekoneen testausohjelma jatkui sen alaisuudessa huhtikuulle 1999. Projekti oli turvaluokiteltu koko sen kehityksen ajan. Luokitus poistettiin vasta noin kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen, jolloin myös ainoa koelentokone lahjoitettiin Ohion Daytonissa sijaitsevalle Yhdysvaltain ilmavoimamuseolle. Projektista saatuja tietoja hyödynnettiin muun muassa X-45- ja Joint Strike Fighter -hankkeissa.

Historia

Bird of Preyn kehitys käynnistyi vuonna 1992 turvaluokiteltuna projektina McDonnell Douglasin Phantom Works -osastolla, joka oli aiemminkin osallistunut lukuisten salaisten sotilasprojektien kehitykseen.[1] Hankkeen nimi oli viittaus Star Trek -sarjan vuonna 1984 julkaistussa Star Trek III: Spockin paluu -elokuvassa esiintyneeseen klingoneiden avaruusalusluokkaan,[2] ja sen puitteissa testattiin muun muassa häiveteknologiaa ja uusia valmistusmenetelmiä, joilla pyrittiin prototyypin ripeään tuotantoon ja matalampiin kustannuksiin. Koneen kokoonpanoa suunniteltiin kolmiuloitteisessa virtuaalitodellisuudessa, ja se oli yksi varhaisimmista suuria yksittäisiä komposiittirakenteita käyttäneistä konetyypeistä. Projektia johti Yhdysvaltain ilmavoimat, vaikka sen rahoitus tuli koneen valmistajalta.[1]

Bird of Prey teki ensilentonsa 11. syyskuuta 1996. Koneen suorituskyky jäi varsin vaatimattomaksi, sillä sen huippunopeus oli vain noin 480 km/h ja lakikorkeus noin 6 100 metriä. Boeing osti McDonnell Douglasin vuonna 1997, ja salaisen koneen keolennot jatkuivat sen alaisuudessa huhtikuulle 1999. Prototyyppi siirrettiin 38 onnistuneen lennon jälkeen varastoon. McDonnell Douglasin ja Boeingin omista varoistaan rahoittaman projektin lopulliset kehityskustannukset olivat noin 67 miljoonaa dollaria,[1] mikä oli vastaaviin hankkeisiin verrattuna varsin pieni loppusumma. Osa kustannussäästöistä saavutettiin muun muassa kaupallisesti saatavilla olleiden komponenttien hyödyntämisellä:[3] koneen voimalaitteena oli esimerkiksi Cessna Citation -liikesuihkukoneissa käytetty[1] Pratt & Whitney JT15D-5C -ohivirtausmoottori, sen ohjauksessa käytettiin suoraa hydrauliohjausta kalliiden fly-by-wire-järjestelmien sijaan[3] ja laskuteline oli muunneltu versio Beechcraft King Air ja Queen Air -yleisilmailukoneiden laskutelineestä.[4] Säästöjä tuli myös tietokonemallinnuksen käytöstä.[3]

Bird of Prey pysyi turvaluokiteltuna lokakuulle 2002. Boeing totesi siihen liittyvien tietojen julkistamisen yhteydessä hankkeen puitteissa kehitetyn uuden teknologian tulleen jo niin vahvasti alan standardiksi, ettei kehitysprojektin salaamiselle ollut enää tarvetta.[1] Projektista saatuja tietoja hyödynnettiin muun muassa Joint Strike Fighter -hankkeen X-32-koekoneessa ja miehittämättömässä X-45-koekoneessa. Tyyppinsä ainoaksi edustajaksi jäänyt prototyyppi lahjoitettiin Ohion Daytonissa sijaitsevalle Yhdysvaltain ilmavoimamuseolle vuonna 2002.[4]

Tekniset tiedot

Lähde: [3][4]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1 (lentäjä)
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&014.030000014,3 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007,0 m
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&&03400.&&&&003 400 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Pratt & Whitney Canada JT15D-5C -ohivirtausmoottori; &&&&&&&&&&&&&017.040000017,4 kN

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0480.&&&&00480 km/h
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&06100.&&&&006 100 m

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Wallace, James: Boeing makes once-secret, subsonic 'Bird of Prey' public seattlepi.com. 18.10.2002. Hearst Seattle Media, LLC. Viitattu 19.5.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Yenne, Bill: Boeing's Bird of Prey: A Prototype Jet Worthy of the Klingon Empire gizmodo.com. 27.2.2014. Gizmodo Media Group. Viitattu 19.5.2019. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d George, Alexander: The Top-Secret Aircraft That Roamed the Skies Over Area 51 wired.com. 26.3.2014. Condé Nast. Viitattu 19.5.2019. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Boeing Bird of Prey nationalmuseum.af.mil. 18.5.2015. Yhdysvaltain ilmavoimat. Viitattu 19.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boeing Bird of Prey Wikimedia Commonsissa
  • GlobalSecurity.org. Bird of Prey — Stealth Technology Demonstrator