Arvi Korhonen
Arvi Heikki Korhonen (9. tammikuuta 1890 Utajärvi – 29. joulukuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen historioitsija ja professori,[1] joka tunnetaan niin sanotusta ajopuuteoriasta. Korhosen Barbarossa-suunnitelma ja Suomi -teoksessaan esittämän teorian mukaan Suomi ajautui tahtomattaan jatkosotaan.
Ura
Arvi Korhonen syntyi Utajärvellä Kangas-Korholan tilalla Niskan kylällä Juho ja Liisa Korhosen esikoiseksi. Hänen esi-isänsä olivat asuneet tilalla 1600-luvulta lähtien. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Oulun lyseosta 1909 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1912. Tohtoriksi hän väitteli 1923. Korhosen väitöskirja käsitteli Baltian keskiaikaista vakkalaitosta.
Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Suomen armeijan yleisesikunnan sotahistoriallisen toimiston apulaispäällikkönä, Helsingin yliopiston opettajana ja historiankirjoittajana. Hän oli 1940–1959 Helsingin yliopiston yleisen historian professori. Jo aikaisemmin hän toimi samassa laitoksessa dosenttina. Turun yliopiston dosenttina Korhonen toimi vuodesta 1925 alkaen.
Vuosina 1927–1945 Korhonen toimi yleisesikunnan sotahistoriallisen toimiston apulaispäällikkönä. Tässä tehtävässä hän suuntautui Suomen sotahistorian tutkimukseen. Sotien aikana hän työskenteli Päämajassa. Majuriksi hänet ylennettiin vuonna 1942.
Sodan jälkeen hän keskittyi yliopistolliseen opettajantoimeensa. Hänen johdollaan vuonna 1949 valmistui laaja sen aikaisen historiallisen tiedon synteesi Suomen historian käsikirja. Korhonen tunnettiin lisänimellä Perkele tai Arvi-Perkele. Nimityksen syynä oli hänen usein käyttämänsä kirosana.[2]
Korhonen osallistui myös politiikkaan, lähinnä taustavaikuttajana. Hän kuului presidentti J. K. Paasikiven lähipiiriin ja Urho Kekkosen ystäviin. Poliitikkojen lisäksi Korhosen tuttaviin ja ystäviin lukeutui melkoinen määrä ajan kulttuurihahmoja, ennen muuta kirjailijoita kuten V. A. Koskenniemi ja P. Mustapää.
Arvi Korhonen kuoli Helsingissä 1967, ja hänet haudattiin Utajärven Niskan hautausmaahan.
Teoksia
- Suomalaisten vanhasta ajanlaskusta (1915)
- Vakkalaitos (1923)
- Tutkielma Turun tuomiokirkosta vv. 1700–1827 (1929)
- Suomen itärajan syntyhistoria (1938)
- Hakkapeliittain historia
- osa 1. 1617–1625 (1939)
- osa 2. 1626–1629 (1943)
- Kolme talvisotaa (1943)
- (toim.) Suomen historian käsikirja, osat I ja II (1949)
- Toisen maailmansodan aika (1949)
- Pienet kansat maailmanhistoriassa (1951)
- Eerikki Antinpoika (1953)
- Käräjäpukareita ja käräjäjuttuja (1956)
- Viisi sodan vuotta (1958)
- Barbarossa-suunnitelma ja Suomi (1961)
- Utajärven vaiheita (1962)
- Barbarossaplanen och Finland (1963)
- Oman maan puolustaminen (1964)
Lähteet
- Henkilögalleria. (Arkistoitu – Internet Archive) Kirjasto Virma. Tarja Vimpari, 2004. (Viitattu 10.10.2008.)
Viitteet
Kirjallisuutta
- Jutikkala, Eino: ”Korhonen, Arvi (1890–1967)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 333–334. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
- Kauhanen, Jouni: Baltiasta ajopuuhun: Professori Arvi Korhonen (1890–1967). Studia historica septentrionalia, 78. Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2018. ISSN 0356-8199. ISBN 978-952-9888-61-0.
- Tervonen, Jukka: ”Kansa taisteli, historioitsija kertoo: Arvi Korhonen ja historiantutkimus kansakuntaa yhdistävien arvojen vaalijana”, Historia, sosiologia ja Suomi: Yhteiskuntatutkimus itseymmärryksen jäljillä, s. 33–46. Toimittaneet Pekka Ahtiainen ym. Helsinki: Hanki ja jää, 1994. ISBN 951-8916-48-9.
Aiheesta muualla
- Korhonen, Arvi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Eino Palola : Kuinka Suomen itäraja sai muotonsa. Arvi Korhonen: Suomen itärajan syntyhistoriaa. (W.S.Oy.), Helsingin Sanomat, 24.11.1938, nro 318, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||
